Milleniaalit palavat yrittää – mikä heidät oikein sytyttää?

Milleniaalit palavat yrittää – mikä heidät oikein sytyttää?

 

Jaetun hyvinvointimme lähteet – kasvu ja työllisyys – ovat entistä riippuvaisempia ketteristä ja riskejä kaihtamattomista yrittäjistä. Tätä taustaa vasten on ilahduttavaa havaita yrittäjyyden sytyttävän nuoria enemmän kuin koskaan.

Laajan GEM-tutkimuksen mukaan 18–24-vuotiaista suomalaisnuorista joka viides arvioi perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana, kun vuosituhannen alussa näin ajatteli vain pari prosenttia ikäryhmästä. Suomen Yrittäjissä tekemämme selvityksen mukaan 21 prosenttia korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjyyttä todennäköisenä urasuuntana. Tuore Amisbarometri kertoo, että ammattiin opiskelevista 26 prosenttia haluaisi toimia yrittäjänä. Eurobarometreissä nuoremme sijoittuvat verrokkimaidemme edelle yrittämisen vetovoimassa ja yrittäjien arvostuksessa.

Mikä ihme nuoriin on iskenyt? Yhtä yksinkertaista vastausta ei ole, vaan milleniaalien yrittäjähenkisyyttä selittää useampi tekijä.

Arvot ja asenteet

Muutos työelämän liittyvissä arvoissa ja asenteissa on yksi keskeinen vaikuttaja. Yhä useampi nuori toivoo työltä vakaan toimeentulon lisäksi enemmän kiinnostavaa sisältöä, innostavaa työyhteisöä ja vahvaa arvopohjaa. Tätä vasten ei ole mitenkään yllättävää, että entistä useampi näkee oman yrityksen mahdollistavan tällaisen omista arvostuksista kumpuavan ja itsensä toteuttamisen mahdollistavan työnteon.

Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatukseen on panostettu valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja siten koulujen toimintakulttuurissa viimeisen 20 vuoden aikana yhä enemmän. Hyvänä esimerkkinä toimii Vuosi yrittäjänä -ohjelma, jonka käy läpi vuosittain jo 4 400 ysiluokkalaista ja toisen asteen opiskelijaa. Se, että yhä useampi kohtaa tai kokeilee koulupolullaan tai harrastustoiminnassa (esim. 4H-yritys) yrittäjyyttä, on eittämättä vahvistanut yrittämistä aitona vaihtoehtona palkkatyön rinnalla.

Teknologia

Teknologian kehitys on madaltanut yrittämisen kynnystä. Monilla toimialoilla yrityksen starttaaminen ei enää edellytä isoja kiinteitä satsauksia. Henkisen pääoman valjastaminen tuottavaan toimintaan on entistä helpompaa ja monistettavampaa. Myös globaaleille markkinoille pääsy on verkon myötä käynyt vaivattomammaksi. Uudet välityspalvelut, kuten Uber tai Foodora, tarjoavat nuorille joustavia mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Kansainvälisille ja kielitaitoisille diginatiiveille yrittäjyyden uudet välineet ja alustat ovat tuttuja ja houkuttelevia.

Rakenteet

Tuotannon rakennemuutos ja työmarkkinoiden jäykkyydet yhdistettynä pitkään jatkuneeseen matalasuhdanteeseen on yksinkertaistettuna tarkoittanut palkkatyön vähenemistä ja yrittäjänä tehdyn työn lisääntymistä. Pelkästään yksinyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 40 000:lla, ja heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on jo 65 prosenttia. Pää- tai sivutoiminen yrittäjyys on uusi normaali yhä useammalla alalla, ja tämän realistiset milleniaalit ovat osin jo sisäistäneet.

Yhteisöllisyys

Suo, kuokka ja Jussi -mentaliteetti kuvaa yhä huonommin nuoremman polven suhtautumista yrittämiseen. Opiskelijavetoiset yrittäjyysyhteisöt ovat nostaneet päätään korkeakoulujen kampuksilla. Yrittäjäjärjestömme piirissä nuoremman polven yrittäjät ovat jo tovin rakentaneet Nuoret Yrittäjät -verkostoa, johon ovat tervetulleita nyt myös opiskelijat.  Milleniaaleille yhteisöllisyys on yrittäjyyttä ruokkiva voimavara.

Lisää polttoainetta liekkeihin

Nuorten palo yrittämiseen on Suomelle suuri mahdollisuus, joka tulisi kääntää aidoksi muutosvoimaksi. Pelkkä kiinnostus ei kuitenkaan yksin riitä. Todellinen muutos syntyy vasta, kun yhä useampi rohkaistuu yrittäjäksi, joko uuden yrityksen perustamalla (startup) tai olemassa olevaa jatkamalla (restart). Rohkeus on yksilöllistä, mutta sitä voidaan yhteiskunnan toimesta ruokkia oikeanlaisella polttoaineella.

Tehtävää riittää. Ryhtiliikettä kaipaavat esimerkiksi korkeakoulut: tuoreen selvityksen mukaan vain 13 prosenttia yliopistosta valmistuneista koki opintojensa tukevan yrittäjäksi ryhtymistä. Aaltoes ja muut opiskelijayhteisöt ovat avainasemassa luodessaan korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kasvualustoja sekä ravistellessaan myös oppilaitoksia tajuamaan käsillä oleva potentiaali.

Joonas Mikkilä

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö, joka vastaa järjestön Nuorten Yrittäjien toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista ja jonka tavoittaa Twitteristä @JoonasMikkila.